Kun ero on väistämätön

Joskus ero on väistämätön tosiasia: väkivaltaisesta suhteesta kannattaa poistua ajoissa. Joskus rakkaus vain loppuu, jolloin ero on oikea vaihtoehto. Mikäli et ole oikein varma, haluatko erota vai antaa suhteelle vielä mahdollisuuden, kannattaa käydä tapaamassa minua yksin. Jos sydän sanoo, että haluat vielä yrittää, parisuhdeterapia on oikea suunta läheisyyden vahvistamiseen. On tärkeää, että tulette pariterapiaan ajoissa: tällöin suhteen jumit ja solmut on helpompi avata. Usein parit sinnittelevät hieman liian pitkään ilman apua. Suunnanmuutos on kuitenkin mahdollista kaikissa tilanteissa. Tunnekeskeinen pariterapia (EFT) on erittäin tutkittu ja tällä hetkellä suosituin ja toimiva pariterapiamuoto.
Mikäli päädytte eroon, se tuntuu sekä kehossa että mielessä. Tunnekeskeisen pariterapian kehittäjän Susan Johnsonin mukaan ero aktivoi samoja hermostollisia järjestelmiä kuin fyysinen kipu: menetämme ihmisen, johon olemme kiinnittyneet, ja samalla mahdollisesti menetämme turvan, ennustettavuuden ja yhteyden. Identiteetti muuttuu ja myös käytännön asiat vievät aikaa ja energiaa. Myös taloudellinen tilanne voi huolettaa ja aiheuttaa suuria paineita. Ero nostaa pintaan usein vanhoja kiintymyssuhdehaavoja: pelkoa hylkäämisestä, riittämättömyyden tunnetta, epävarmuutta omasta arvosta ja kokemusta siitä, ettei ole rakastettava. Toki tunteet vaihtelevat sen mukaan, onko erokokemus vapauttava vai yksi elämän suurimmista pettymyksistä.
Eron jälkeen tunteet kulkevat aaltoina. Suru, ikävä, raivo ja häpeä voivat vuorotella helpotuksen, vihan tai hämmennyksen kanssa. Hermosto voi reagoida ylivireydellä – sydämentykytyksellä, ahdistuksella ja levottomuudella – tai alivireydellä, jossa olo muuttuu turtuneeksi ja lamaantuneeksi. Univaikeudet, ruokahalun muutokset ja keskittymisen hankaluus ovat tavallisia. Mikäli uni häiriintyy pitkäksi aikaa, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.
Toipuminen erosta alkaa siitä, että tunteille annetaan tilaa. Eroa ei voi ohittaa, eikä sitä voi järkeillä pois. Ero ei ole todiste epäonnistumisesta. Turvallinen yhteys – ystävä, terapeutti, läheinen – on paras lääke kiintymyssuhdekipuun.
Mikäli parilla on lapsia, on pari jollain tavalla yhteydessä käytännössä koko loppuelämän. Siksi on tärkeää, että lapsen asioista voi sopia jatkossa asiallisesti. Eron jälkeen voi olla järkevää käydä terapiassa keskustelemassa siitä, millaisena arki jatkuu. Lapselle voi kertoa ikätasoisesti omista tunteistaan. Jos lapsi näkee, että vanhempi itkee ja on surullinen, saa sen lapselle todeta: ero surettaa minua, mutta olemme edelleen vanhempasi ja suru menee kyllä ohi. Näin lapsi oppii, että hänellekin kaikki tunteet ovat elämässä sallittuja. Lasta ei kuitenkaan missään ikävaiheessa saa kuormittaa liikaa omilla tunteilla tai pohdinnoilla: silloin ystävät tai terapeutti auttavat.
Usein vanhempi kokee epämääräistä huonoa omaatuntoa erosta ajatellen lapsia. Nämä tunteet kannattaa kohdata armollisuudella: ero oli meille paras vaihtoehto ja lapsi kyllä toipuu tästä muutoksesta vanhempiensa avulla. Todennäköisesti hänellä on paljon ystäviä samassa tilanteessa. Mikäi lapsen tunteet käyvät ylivoimaisiksi, autan mielelläni lasta tai koko perhettä.


